Kannattaako rakentaa omakotitalo?

Moni on kysynyt meiltä menneen vuoden aikana sitä, että miksi halusimme rakentaa itse ja että kannattaako itse rakentaminen? Näihin monia ihmisiä kiinnostaneisiin kysymyksiin ei ole yhtä tyhjentävää vastausta, mutta vastaus piileekin juuri kokonaisuudessa.

Vuosia Jyväskylän hintatason kehitystä seuranneena olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Jyväskylän seudulla myytävissä vanhemmissa asunnoissa on hintakupla.

Meillä oli hakusessa neljällä makuuhuoneella oleva pienehkö 120-135 neliön koti, pyöräilymatkan päässä Jyväskylän keskustasta. Pitkän etsinnän tuloksena tajusimme, että kriteereitä vastaavia asuntoja ei juurikaan liiku markkinoilla. Neljä makuuhuonetta tarkoittaa pääsääntöisesti omakotitaloa ja niidenkin neliöt (hinta mukanaan) karkaavat kymmeniä neliöitä suuremmiksi.

Valmiita kiinnostavia rivitaloasuntoja ja omakotitaloja harkitessamme olemme budjetoineet aina tarkkaan tarvittavan remontin kustannukset (pääasiassa itse tehden) ja viivan alle ilmestynyt loppusumma aina lähtenyt ikävällä tavalla lentoon. Kiinteistön kuntoa ylläpitävät isommat remontit kannattaa pitää myös mielessä: lämmistysjärjestelmä, putket, katot, ikkunat, perustukset jne...

Raakaponttikatto valmistumassa
Meidän raakaponttikatto valmistumassa

Tärkeää on asuntokauppoja harkitessa on myös muistaa, että vaikka teetetään kunnolliset kuntotarkoitukset niin aina voi tulla epämieluisia yllätyksiä. Asunnon hinta, remontit ja riskin yhteenlaskettu hinta pitäisi oman matematiikkani mukaan olla merkittävästi uuden asunnon hintaa pienempi.

Toisin voisi ajatella, jos talot olisivat ikuisia – todellisuus on kuitenkin toinen. Sillä niin taloilla kuin käytetyillä materiaaleilla on omat elinkaarensa, joka muistuttaa paljolti ihmisten omaa eliniän odotetta.

Elämänsä suurinta kauppaa tekeville ei ole yhtä ja ainoaa ratkaisumallia, mutta suosittelen kaikkia sellaista harkitsevia tekemään vähintään seuraavat kolme asiaa ennen lopullista päätöstä:

 

  1. Perehtykää eri vuosikymmenien tyypillisiimpiin rakennusvirheisiin, jotta olisi helpompaa väistellä ainakin ne ilmeisimmät sudenkuopat. Netistä löytyy siihen paljon hyvää tietoa.
  2. Verratkaa valmiiden uusien ja vanhojen asuntojen hintoja keskenään. Jääkö remonttivaraa? Millaisen arvon asuntoalueelle voi antaa? Millaset jälleenmyyntiajat, eli saahan asunnon jälleenmyytyä? Perheasuntoa ostettaessa onko lähialueen koulut terveitä?
  3. Jos sinussa voisi olla yhtään rakentajan/rakennuttajan vikaa, niin kannattaa antaa sille ajatukselle mahdollisuus. Yksi helppo tapa aloittaa vertailu edellämainittujen välillä on käyttää netistä löytyvää Talopeli ohjelmaa, sekä kysellä tutuilta toteutuneista kustannuksista. Talopeli on myös siitä kätevä, että pankki hyväksyy sen myös omiin lainantarvelaskelmiinsa. Vertaa sitten tätä budjettia uusien ja vanhojen talojen hintoihin. Jos uuden valmiin ja itse rakennettavan väliin jää hintaeroa, niin onko se riittävä motivaattori projektiin ryhtymisen kannalta?

Meidän laskelmat osoitti, että olisimme saaneet nykyisen kotimme viereiseltä asuinalueelta kahdeksankymmentäluvulta rakennetun peruskorjattavan talon. Peruskorjauksen jälkeenkään talo ei olisi muuttunut uudeksi taloksi ja lämmityskustannuksetkin olisivat varmasti olleet ihan toista luokkaa. Tämä vertailu pienensi kohdallamme taloudellisen riskin suuruutta.

Vastaavasti jos olisimme halunneet kauemmaksi keskustasta, niin asuinalueen tuoma lisä asuntojen myyntihintoihin olisi ollut pienempi, joten silloin oma riskimme olisi ollut suurempi sellaisessa tilanteessa jos joutuisimme joskus kotimme myymään. On hyvä ymmärtää, että tontin arvo ei koskaan siirry suoraan sellaisenaan asunnon hintaan. Annoimme talonrakentamiselle mahdollisuuden ja haimme tonttia Jyväskylän kaupungilta ja onneksemme saimme myös sellaisen.

Hirsiseinä Kontio Kimara hirsitalo
Hirsiseinässä kattoristikoiden varjojen leikki

Rakennustapaa valitessamme harrastimme ajatusleikkiä ja pohdimme kuinka monta yli satavuotiasta taloa tiedän ja millaisia ne ovat?

Vaihtoehtoksi meille muotoutuivat joko hirsi- tai kivitalo, sillä halusimme että seinät on läpeensä yhtä ja samaa materiaalia. Rakennusteknisesti se takaa sen, että seinän sisässä höyry ei voi kondensoitua tai muhia vaan siirtyy eteenpäin.

Terveessä kodissa asuminen ei ole kenellekään itsestäänselvyys ja siksi olemme halunnneet panostaa siihen puoleen, sillä mielestäni se on paras mahdollinen perintö minkä voimme omille lapsilleni kuvitella.

Väliseinäharkot
Väliseinäharkot ja sähköjohtojen viidakko

Talonrakentamista ei voi kuvailla sanoilla helppoa kuin heinänteko ja erään viisaan vastaavan mestarin sanoja lainaten: "Parhaimmillaankin se on yhtä helvettiä". Myöskin talonrakentamiseen käytettyjen työtuntien määrä on varsinkin ensikertalaiselle valtava, sillä valintojen määrä on projektin aikana käsittämätön ja asioiden selvittäminen ottaa aina oman aikansa. Kokemus tuo siis tässäkin asiassa varmuutta!

Meillä oman työn osuus on ollut laskelmissa ja tekemisessä merkittävä. Miehen vastuulla on ollut tekniset ratkaisut ja suunnittelupuolen hallinnoiminen. Jos olisin vaikka itsekseni vertaillut hirsirungoista saamiamme tarjouksia, niin pyörittelisin varmaan niitä edelleen työpöydällä. Vertaaminen on todella vaikeaa! Miehelleni tuollaisten asioiden tekeminen ajateleminen on luontaista. Omat vahvuudet on tekemisessä ja toimeen tarttumisen puolella sekä sisäänrakennetussa halussani oppia koko ajan uutta. Siispä olenkin ollut kuin kala vedessä, sillä olen yltäkylläisyyten asti saanut opetella uusia asioita.

Betonilattia ja hirsiseinä
Betonilattian ja hirsiseinän käsittelyt valmiina ennen muuttoa
Saarniviilu ovet, Skinrock kivilevy
Valmis keittiö

Positiivinen yllätys on ollut, että olemme pysyneet kirkkaasti budjetissa. Palkinnoksi olemme saaneet omannäköisen, laadukkailla ja itsevalituilla materiaaleilla tehdyn kodin. Pitkää pinnaa tämä kaikki on vaatinut, sillä paljon on vieläkin hommaa ja omakotitalothan ei tunnetusti valmistu koskaan. Lopputulos kuitenkin kompensoi kummasti taloon panostamaamme työmäärää. Unohtamatta sitä, että jos joskus myymme talon syystä tai toisesta, niin sen jälleenmyynti arvon pitäisi olla aivan toisenlainen, kuin sen vanhemman talon.

Olisiko sinusta talonrakentajaksi? Mahdollistaako tämän hetkinen elämäntilanne rakentamisen?

Siinäpä oli olennaisimmat syyt siihen miksi halusimme rakentaa talomme itse. Toivottavasti näistä ajatuksista olisi apua myös muille kodin etsijöille.

"Mä vielä maalaan, naulaan ja naputan"

Aurinkoisin terkuin,

Mari

Kommentoimaan pääset klikkaamalla postauksen otsikkoa.

2 vastausta artikkeliin “Kannattaako rakentaa omakotitalo?”

  1. Olipa loistava kirjoitus. Voin kyllä kompata täysin. Näin meilläkin punnittiin vaihtoehtoja ja lopulta täydellinen tontti teki ratkaisun meidän puolesta. En tiedä miten en oo ennen tänne blogin puolelle eksynyt, mutta kiva oli löytää perille! 😀

    1. Kiitos Anni 🙂 !
      Syy siihen, että et oo tänne ennen eksynyt löytynee siitä, että en ole kauan vielä kirjoittanut 🙂

Kommentit on suljettu.